Lähdimme Janakpurista liikkeelle seuraavana aamuna hyvin erilaisin miettein kuin sinne saapuessa. Kylä ja sen tilanne oli tehnyt meihin kaikkiin vaikutuksen. Mikaelille ja Ricolle kyse oli ensimmäisestä läheisestä kontaktista tämänkaltaiseen epätasa-arvoon. Molemmat vain kylässä toistelivat, että kyllä nyt on etuoikeutettu olo.
Paikallinen maithilinkielinen lehti oli ehtinyt julkaisemaan meidän edellisen päivän vierailusta jo lehtijutun!
Ja siitähän tässä meidän projektissa on kyse. Meillä on ollut mahdollisuus koulutukseen, turvattuun lapsuuteen ja hyviin lähtökohtiin lähteä luomaan omaa toimeentuloa. Halusimme antaa tasa-arvoiset mahdollisuukset nepalilaisille lapsille. Teidän lukijoiden ja yhteistyökumppaneiden kautta se on aimo askeleen lähempänä. Kiitos!
Toinen koulu
Janakpurista matkalla kohti Kathmandua oli toisen Fidan projektin yhteistyökoulu. Oletimme tulevamme samanlaiseen pieneen kyläkouluun kuin edellisenä päivänäkin, mutta yllätykseksemme näin ei ollut. Kävelimme sinisen koululaismassan läpi sisäpihalle, jota ympäröi tiili- ja betonirakenteiset luokkahuoneet.
Kävi ilmi, että koulussa on 1504 oppilasta. Se taitaisi olla Suomen väkirikkain peruskoulu. Luokkahuoneita oli koulussa vajaa kaksikymmentä ja niissä käytiin koulua kahdessa vuorossa, joten kullakin oppitunnilla oli noin neljäkymmentä oppilasta.
Henkilökuntaa rehtorit, kirjastonhoitajat ja muut mukaan lukien oli vajaat kolmekymmentä. Yksilöllisestä opetuksesta pystyi toki vain unelmoimaan, mutta lähtökohdat tällä valtion koululla olivat aivan eri tasolla kuin edellisen päivän kyläkoululla.
Vaikuttaminen
Toisaalta Fida teki työtä koulussa juuri sen takia, että se voisi tehdä koulun toiminnasta vielä parempaa pienillä investoinneilla. Tavoitteena olisi saada opetuksesta lapsiystävällisempää (opettajat eivät käyttäisi väkivaltaa kurinpitometodina) ja oivalluksiin perustuvaa. Samalla alueen lapsia pitäisi pystyä aktivoimaan jatkamaan opiskelujaan pidemmälle.
Yhtenä työmuotona kouluun oli perustettu lasten oma työryhmä ”lapsiklubi”, jonka tavoitteena on nostaa lasten oma ääni esille. Lisäksi lapsiklubilaisilla oli selkeä unelma olla itsekin osana muuttamassa yhteisöään paremmaksi paikaksi elää; lapset julkaisivat omaa yksisivuista lehteään heitä koskettavista aiheista ja siistivät kylän julkisia alueita.
Takaisin kastittomien luo
Kävimme vielä alueen toisessa koulussa, joka oli kastittomien kylässä. Siellä oli vastikään perustettu koulu, johon oli innolla kerääntynyt eka- ja tokaluokkalaisia. Koulu oli pieni olkikattoinen maja, jossa oli vain kahdella seinustalla bambuseinä tuulensuojana. Kahta luokkaa ja noin viittäkymmentä oppilasta ohjasi yksi opettaja.
Kuulostaa ehkä kurjalta, mutta vaatimaton koulu on parempi kuin ei koulua ollenkaan! Näille lapsille tämä oli ensimmäinen mahdollisuus oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Kylän hyljityksi tulleille aikuisille oli ihmetys, että kukaan ylipäätänsä oli kiinnostunut heidän kylästään.
Koko kylän tulevaisuudella on
mahdollisuudet muuttua noiden olkikattojen ja bambuseinien ansiosta.
Jos haluat tukea tätä projektia voit lahjoittaa Fidalle suoraan näillä tiedoilla:
Fida International ry
Nordea 228718-5256
IBAN-tilinumero: FI4122871800005256
BIC/SWIFT: NDEAFIHH
Viitenumero ja kohde johon se ohjautuu:
80646054647 = Nepal: Lasta ei unohdeta
Fidan rahankeräyslupa:
Fida International ry:n rahankeräyslupa: Poliisihallitus, POHADno/2010/2404. Voimassa 1.1.2011-31.12.2012 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tuotto käytetään Fidan kehitysyhteistyöhön. www.fida.info